Jokainen osa Sinussa ilmentää sieluasi. Anna sydämesi kertoa…
Mikä meitä ohjaa?
Niin kauan kun muistan minua on aina kiinnostanut mysteeri: miksi olemme täällä ja mikä meitä ohjaa? Lukiossa haltioiduin psykologiasta. Freud, Erikson, Pavlov ja kumppanit avasivat uuden maailman ja herättivät tiedonjanon. Itsetuntoni tuolloin ei riittänyt Helsingin yliopistoon psykologiaa lukemaan ja suuntasin psykiatrisen sairaanhoidon pariin. Rakastin koripalloa ja mielen kiemuroita ja kasvoin terapeutiksi lämpimässä työyhteisössä asiakkaat opettajinani.
Luin ja luin ja silti ääni sisälläni kuiskasi ”Annika, ei tässä ole vielä kaikki”. Samalla kun koripallo jäi 30-vuotiaana henkisyyden kysymykset nousivat uudella tavalla: teosofia, chakra-järjestelmä, henkioppaat, enkelit, reinkarnaatio. Näihin perehdyin vapaa-ajalla löytääkseni puuttuvia paloja. Ja löysinkin, mutta elin kuin kahdessa kerroksessa: päivät länsimaisen psykiatrian kerroksessa ja iltaisin itämailla.
Uskalla löytää itsesi… Olet paljon enemmän kuin mitä osaat kuvitella!
Unia, ajatuksia…
Tiedät varmaan tunteen, kun jokin asia vain löytää Sinut, kirjaimellisesti hyppää silmillesi? Näin minulle kävi keväällä 2012 Lappeenrantalaisessa antikvariaatissa kun sieltä kirjojen sumasta Carl Gustav Jungin omaelämänkerta ”Unia, Ajatuksia, Muistikuvia” tipahti käsiini. Luin kirjan ja tiesin löytäneeni etsimäni. Opettajan, joka jo tuona aikana (1875-1961) halusi yhdistää laajemman ymmärryksen idän ja lännen opeista. Opettajan, joka ymmärsi unien syvemmän merkityksen ja kollektiivisen tiedostamattoman ikiaikaisen vaikutuksen. Opettajan, joka näki spirituaalisuuden olevan ihmisessä sisäänrakennettuna ja toivotti luovat menetelmät mukaan sisäiseen työhön. Opettajan, joka uskoi, ettemme valaistu valon hahmoja kuvittelemalla vaan tekemällä oman varjotyöskentelyn kautta tiedostamattomasta tietoista.
Sisäinen kutsu
Tätä sisäistä kutsua en vain voinut vastustaa. Sitä seuraten olen valmistunut jungilaiseksi psykoanalyytikoksi Zürichin ISAP:sta (International School of Analytical Psychology). Ihmeiden, rohkeuden, luottamuksen ja kovan työn avulla asiat loksahtivat paikoilleen. Kuten psyykkiseen kasvuun kuuluu, ei kasvu yleensä tule kivutta eikä ilman uhrauksia, mutta matka on palkinnut uudella syvemmällä ymmärryksellä itsestäni ja ihmisyydestä ja työ jatkuu.
Jung kertoo miten hänen luokseen tuli ”normaali” oppilas, joka halusi analyyytikoksi. Jung sanoi hänelle: ”Tiedättekö mitä se merkitsee? Se merkitsee sitä, että teidän on ensin opittava itse tuntemaan itsenne. Te itse olette instrumentti. Jos te ette ole vireessä niin kuinka potilas voisi päästä vireeseen?”
